Saamelainen kulttuuri elää nykyajassa perinteet vahvasti mukana. Elinkeinot ovat tärkeä osa kulttuuria, sillä niiden kautta kieli elää ja säilyy sekä on mukana arkielämässä.
Saamelaisessa kulttuurissa perinteet ovat vahvasti esillä
Vaikka perinteet ovat vahvasti kulttuurissa läsnä, saamelaiskulttuuri elää ja muotoutuu ajan mukaan. Tämä näkyy esimerkiksi saamenpuvuissa. Pukujen malli ja kaavat ovat perinteisiä mutta esimerkiksi kankaiden kautta pukuihin voidaan tuoda nykyaikaisia kuoseja.
Saamen puku (pohjoissaameksi gákti, inarinsaameksi mááccuh ja koltansaameksi määccaǩ) on yksi näkyvimmistä saamelaiskulttuurin osista. Suomessa on viisi erilaista pukumallia. Puvun merkitys saamelaisille on suuri. Saamenpuku tehdään aina kantajallensa ja se on henkilökohtainen. Tekijänä toimii usein puvun kantaja itse tai hänen perheenjäsenensä tai lähisukulaisensa. Puvun mallista tai sen ulkonäöstä voi päätellä paljon asioita sen kantajasta: mistä päin hän on kotoisin, siviilisäädyn tai suvun, josta hän tulee. Kolttasaamelaisten naisten päähineestä voi päätellä onko hän tyttö (eli naimaton), naimisissa vai leski. Naimisiin mentäessä voi ottaa käyttöön puolison pukumallin. Kahden eri puvun osia ei kuitenkaan ole soveliasta käyttää yhdessä. Saamenpuvun käyttäminen on saamelainen tapa tuoda esiin saamelaisuutta sekä osoittaa kunnioitusta tilaisuutta ja sen järjestäjiä kohtaan.
Musiikkia, tapahtumia, uutisia!
Erilaiset tapahtumat, joissa tapaa toisia saamelaisia, ovat tärkeitä niin yhteisöllisyyden, kulttuurin kuin kielenkin kannalta. Suomessa saamen kieltä koulussa lukevat saamelaislapset ja -nuoret kokoontuvat joka vuosi saamelaisnuorten taidetapahtumaan, joka on osa valtakunnallista Nuori Kulttuuri -tapahtumaa. Tapahtuma on Suomessa ainoa laatuaan. Ympäri Saamenmaata järjestetään erilaisia festivaaleja ja tapahtumia, joissa saamelaiskulttuuri on keskiössä. Yksi musiikkifestivaaleista on Pohjois-Lapissa, Inarissa elokuisin järjestettävä Ijahis Idja -festivaali. Muita festivaaleja ovat mm. Riddu Riđđu sekä Kautokeinon pääsiäinen. Jos olet käsityöihminen voit suunnata duodji- eli käsityömarkkinoille. Jos pidät enemmän urheilusta, on salibandyn saamenmestaruuskilpailut tehty sinua varten.
Saamelaisilla on oma radiokanava, Ylen alaisuudessa toimiva Yle Sápmi. Se tuottaa radio-ohjelmaa Inarista käsin kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä sekä saamelaisten tv-uutiset eli Ođđasat-lähetyksen. Yle Sápmin Sohkaršohkka (Sokerishokki) toimii nuorilta nuorille -ajatuksella. Nuoret tuottavat sisältöä TikTokiin sekä Instagramiin ja tuovat nuorille ajankohtaisia asioita esille esimerkiksi meemeissä ja lyhyissä videoklipeissä.
Joiun (joiku, pohjoissaameksi luohti) sanotaan olevan yksi maailman alkuperäisimmistä laulumuodoista. Se edustaa ikivanhaa saamelaiskulttuurin perintöä. Joiku on siis perinteinen saamelainen musiikkityyli, joka on yksiäänistä vokaalimusiikkia. Joiku on saamelaisten kansanmusiikkia. Se on edelleen elinvoimainen, vaikka nykyaikaisuus vaikuttaa myös saamelaismusiikissa ja -perinteissä. Joikutyylit, kuten kielet ja puvutkin, ovat vaihdelleet eri alueilla. Inarinsaamelaisten joikua kutsutaan livđeksi (livđe) ja kolttasaamelaisten taas leuddiksi (leuʹdd).
Saamelaismusiikki, kuten myös muu kulttuuri, on modernisoitunut, mutta yksi asia on pysynyt vuosikymmenten ajan samana: saamelaismusiikki on säilynyt pääsääntöisesti saamenkielisenä. Se korostaa saamelaisten identiteetin merkitystä.
Töitä kulttuurin eteen
Monet saamelaiset tekevät aktiivisesti töitä kulttuurin parissa monella eri saralla. Maailman ainoa inarinsaamenkielinen räppäri Amoc tekee musiikkia, mutta työskentelee lisäksi Yle Sápmin toimittajana. Runoilija Niillas Holmberg on myös näyttelijä ja muusikko. Tiesitkö muuten, että Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajanakin toiminut Tiina Sanila-Aikio on määrittelemättömällä tauolla oleva rock-muusikko sekä aktiivinen koltansaamen elvyttäjä?
Tiesitkö, että alkuperäiskansaelokuvia voi katsella internetistä saamelaisten omasta “netflixistä”? Kansainvälinen Saamelaiselokuvainstituutti ISFI on lanseerannut Sapmifilm-videopalvelun, jonka tarkoituksena on tuoda katsojien saataville helposti yhden palvelun kautta eri maissa tuotettuja saamelaisia elokuvia. Osa elokuvista on teksitetty englanniksi.
Saamelaiskulttuuriin voi omatoimisesti Suomessa tutustua esimerkiksi Inarissa Saamelaismuseo Siidassa.
