Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansa on väestö, joka on asuttanut tiettyä maantieteellistä aluetta ennen valtionrajojen muodostumista. He ovat säilyttäneet oman perinteisen elämänmuotonsa sekä sosiaaliset, kulttuurilliset, taloudelliset ja poliittiset instituutionsa.
Historiaa
1800-luvulla kansallisvaltioiden rakentumisen ja yhden kansan ajatuksen myötä alettiin vähemmistöjä sulauttaa valtaväestöön. Suomen saamelaisten tuli istua suomalaisuuden muottiin ja oppia suomen kieli. Saamen kielen puhuminen kiellettiin 1950-luvulta lähtien kouluissa sekä asuntoloissa ja sen käytöstä saatettiin rangaista. Monet saamelaiset unohtivat äidinkielensä sekä kulttuurinsa ja häpesivät omaa taustaansa. Tämän takia monet saamelaiset eivät nykyään osaa tai halua puhua äidinkieltään tai kertoa omasta saamelaistaustastaan.
Koululaitoksella on saamelaisten historiassa ristiriitainen rooli. Toisaalta se on vieraannuttanut saamelaisia kulttuuristaan ja äidinkielestään, ja toisaalta avannut ovet opiskelumahdollisuuksille ja sitä kautta yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Suomi on tunnustanut ensimmäisen kerran vuonna 1995 perustuslaissa saamelaiset alkuperäiskansaksi.
Alkuperäiskansojen oikeuksia
Alkuperäiskansojen oikeuksista säädetään kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansoja koskevassa yleissopimuksessa nro 169. Sen lähtökohtana on myöntää alkuperäiskansojen tarpeet sekä yksilöinä että kansana ja taata heille samat oikeudet sekä mahdollisuudet, jotka muilla kansalaisilla jo on. Saamelaisalueen valtioista Norja on ainoa, joka on ratifioinut sopimuksen. Suomen kohdalla sopimuksessa hiertävät erityisesti maaoikeus- ja luonnonvarakysymykset.
YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (2007) kokoaa yhteen muissa kansainvälisissä asiakirjoissa määriteltyjä oikeuksia ja periaatteita, ja pyrkii siten suojelemaan ja edistämään alkuperäiskansojen oikeuksia. Julistus ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova sopimus. Suomi osallistui julistuksen laatimiseen ja hyväksyi sen vuonna 2007.
Suomessa saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan turvaa perustuslain lisäksi saamen kielilaki. Sen mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus asioida viranomaisten kanssa saamen kielellä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että terveyskeskuspalvelut, Kelan palvelut sekä työ- ja elinkeinopalvelut tulisi olla saatavilla saamen kielellä.
Saamelaisia Suomessa koskevat muut sopimukset, julistukset, lisätietoa täältä.
Yhdistyneet Kansakunnat – YK
Alkuperäiskansoilla on YK:ssa (Yhdistyneet Kansakunnat) oma pysyvä foorumi, jonka tehtävänä on nostaa keskusteluun alkuperäiskansojen talous- ja sosiaalista kehitystä, kulttuuria, ympäristöä, koulutusta, terveyttä ja ihmisoikeuksia koskevia asioita ja antaa niistä suosituksia YK:lle. Lisäksi sen tehtävänä on lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen asioista, tuottaa niitä koskevia dokumentteja/materiaalia ja saattaa alkuperäiskansoja koskevia asioita YK-järjestelmän käsittelyyn. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston jäsenet ovat ottaneet osaa pysyvään foorumiin monena vuonna.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäseniä YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa keväällä 2018